keskiviikko 8. joulukuuta 2010

"luces de Navidad"

suom. jouluvalot



Kuten varmaan jo näistä kuvista voi päätellä, Madridin kaupunki on todellakin panostanut jouluvaloihin. Miten minusta tuntuu, että Äänekosken tai Jyväskylän jouluvalot ei jostain syystä tunnu enää näiden jälkeen miltään?

Reilu vuosi sitten näihin samoihin aikoihin luin jutun espanjalaisesta joulusta, ja samassa artikkelissa oli erityisesti käsiteltynä, miten Madridissa valmistaudutaan jouluun. Kyllä, kehtaan myöntää ihan näin julkisesti olevani jouluihminen: tämä ei tarkoita sitä, että kuuntelen joululauluja jo elokuussa, tai sitä, että kaivan joulukoristeet esille siinä lokakuun tuntumissa. Tarkoitan tällä yksinkertaisesti sitä, että nautin jouluun valmistautumisesta ja joulun tunnelmasta: olen luonteeltani sekä fiilistelijä että kotona nyhrääjä, joten jouluna voin toteuttaa kätevästi näitä molempia mieltymyksiäni. Tapoihin kuuluu ostaa joululahjoja varsin pienelle joukolle läheisiäni, mutta itse en vain kykenisi jättämään pois tätä perinnettä. Nautin nimittäin myös siitä, että saan muistaa minulle tärkeitä ihmisiä ja osoittaa heidän merkityksensä myös heille itselleen edes jollakin tapaa, vaikka sitten melko pinnallisella ja kaupallisella sellaisella.

Joka tapauksessa, jos nyt palataan varsinaiseen postauksen aiheeseen eli jouluiseen Madridiin, niin tuo kyseinen lehtiartikkeli vuoden takaa teki minuun silloin varsin syvän vaikutuksen. Artikkelissa kehuttiin Madridin tunnelmaa ennen joulua ja myös jouluvaloja, joihin kaupunki tunnetusti satsaa mielellään. Kaiken kaikkiaan tuo artikkeli herätti minussa kiinnostuksen tutustua myös tähän puoleen Madridia, ja ehkäpä se myös omalta osaltaan vaikutti päätökseeni tulla Madridiin vaihtoon, niin oudolta kuin se ehkä kuulostaakin. Tuossa vaiheessa olin vasta harkitsemassa vaihtoon lähtöä, vaikka olinkin päättänyt, että jos lähden, niin lähden Madridiin. Tuon lehtijutun seurauksena aloin kuitenkin haaveilla siitä, millainen jouluinen Madrid mahtaisi olla, ja kipinäni matkustaa tänne sai lisää bensaa liekkeihin kuvitellassani vaeltelua jouluisin valoin ja koristein kuorrutetussa suurkaupungissa.

El Corte Inglésin jouluvalot olivat myös melko vaikuttavat.

Joku järjettömän kallis hotelli Gran Víalla: vaikka minulla ei ole toivokaan, että voisin yöpyä kyseisessä hotellissa tämän elämän aikana, niin onneksi sentään kuvien ottaminen on ilmaista.

Varsinaisesti jouluahan minä en täällä Madridissa vietä, sillä lähden joululomalle Suomeen ensi viikosta alkaen (bloginikin menee siksi aikaa mitä todennäköisemmin tauolle, mutta siitä myöhemmin sitten lisää), mutta voin silti yrittää selvittää vähän perinteisimpiä espanjalaisia joulutraditioita. Espanjalaisiin perinteisiin tosiaan kuuluu, että varsinainen jouluaatto tai edes joulupäivä, eivät ole täällä merkitykseltään niinkään tärkeitä, vaan esim. lahjat annetaan vasta loppiaisena: Espanjassa uskotaan, että lahjojen tuojina toimivat itämaan tietäjät, mistä johtuen loppiaspäivä tunnetaankin täällä heidän nimellään "los Reyes Magos."

Espanjalaisille vuoden ehdottomasti tärkein juhla on pääsiäinen, joten joulu ei heille ole yhtä merkittävä juhla kuin mitä esimerkiksi vaikka meille suomalaisille. Useimmiten joulua tavataan viettää Espanjassakin perheen kesken, mutta ei ole mitenkään mahdoton ajatus, että perheen jäsenet viettäisivät joulua myös erillään vaikkapa ystäviensä tai seurustelukumppaniensa kanssa. Espanjalaiseen jouluperinteeseen kuuluu esim. keskiyön messu, "el gordo" eli arpajaiset, joihin osallistuu suunnilleen koko kansakunta (ensimmäisen kerran törmäsin näiden arpojen myyjiin jo syyskuun alussa tullessani tänne, ja mitä lähemmäksi joulua päästään, sitä pidemmät ovat jonot arpojen myyjien luokse), ja tietysti tärkeää osaa joulussa täällä näyttelee myös hyvä ruoka. (Tästä aiheesta löytyy lisää kirjoittamalla Googleen hakusanaksi "espanjalaiset jouluruoat" tai pelkästään "espanjalainen joulu", itse en jaksa lähteä kirjoittamaan tästä mitään kauhean pitkää sepustusta, sillä tunnen espanjalaisista jouluruoista ainoastaan jälkiruoat kuten turrónit ja panettone-kakun).


Ehkä suosikkirakennukseni täällä Madridissa on Metropolis, joka on varsinkin iltavalaistuksessa erittäin vaikuttava.

Instituto de Cervantes, jossa en ole vielä ainakaan käynyt sisällä, mutta ehkäpä tämäkin asia korjaantuu vielä tällä viikolla...
Joulukuusi on perinteenä yleistynyt vasta viimeisen sadan vuoden aikana, mutta perinteinen seimiasetelma eli "Bélen" on sen sijaan ihan oikea jouluperinne, ja siihen törmää yhä myös useimmissa espanjalaisissa kodeissa. Näihin seimiin myös panostetaan varsin paljon, ja satsataan suuria summiakin rahaa: seimi on espanjalaisille se tärkein "joulukoriste",  eikä esim. jouluvaloja ainakaan täällä Madridissa juurikaan näy tavallisten ihmisten kotien eikä varsinkaan pihojen koristeena. Ainakin minulle tämä seikka tuli pienenä yllätyksenä, sillä suomalaisena olin tottunut tähän perisuomalaiseen jouluvalojen kilpavarusteluperinteeseen, mistä johtuen minua hämmästytti jouluvalojen täydellinen puuttuminen esim. kaupunginosasta, jossa minä täällä asustelen.

Tällaisen seimiasetelman bongasin San José-kirkon "eteisestä": asetelma on laitettu hauskasti kadun puolelle katoksen alle niin, että se näkyy myös ohikulkijoille, mutta on silti suojassa sateelta.

Mutta minun täytyy kyllä myöntää, että Madridin keskusta jouluvaloineen on minusta kyllä Madridia kauneimmillaan. Kaupungissa tuntuu olevan näin ennen joulua aivan eri tunnelma kuin ennen, ja ehkä sitä itsekin osaa pysähtyä nauttimaan uudella tavalla kaupungin kauneudesta. Huomaamattaan sitä kävelee ehkä aikaisempaa hitaammin, ja katukivetyksen sijaan sitä jää tuijottamaan häkeltyneenä kaupungin valoja, jotka tuovat Madridista aivan uuden puolen esiin. Tämän postauksen kuvat ovat viime lauantailta ja eiliseltä (eli tiistailta), ja kummankin päivän tarkoitus oli nauttia lähinnä Madridin joulutunnelmasta. Se onnistuikin minulta ja ystävältäni Anitalta varsin hyvin, sillä olimme liikenteessä sekä lauantaina että eilen suunnilleen 4-5 tuntia (kävimme ehkä välillä kahvilla ja joissakin kaupoissa, mutta kuitenkin).

Nyt viimeistäänkin olen vetänyt sellaisen johtopäätöksen, että Madrid tulee jäämään minun sydämeeni aivan erityisenä kaupunkina, ja aivan varmasti tulen tuntemaan tänne mieletöntä kaipausta sitten joskus, kun en ole enää täällä. Toisaalta sitä on alkanut täällä myös pohtia, miten monia kiinnostavia paikkoja maailmasta löytyy, ja miten vähän sitä on tähän asti nähnyt. Mutta toivottavasti tulevaisuudessa tulen tutustumaan vielä moniin, moniin uusiin kaupunkeihin ja maihin.
Mutta nyt on aika nautti Madridista, ja vielä jouluisesta Madridista.

El Corte Inglés on rakennuttanut tuollaisen pienen mökkeröisen joulukuusineen Callaon elokuvateatterin eteen joulun ajaksi. Mökissä myydään (yllätys, yllätys) erilaisia joulukoristeita, mutta minusta erityisen hauskaa oli mökin viereen väsätty luistinrata, joka ei tässä kuvassa valitettavasti näy.

Toinen hauska yllätys minulle oli bongata aivan ydinkeskustan eli Solin tuntumasta tällainen "Snow Park", jossa lapset ja lapsenmieliset olivat aivan innoissaan pulkkailemassa. 

Lähes tulkoon tasan viikon päästä lähden nauttimaan jouluisesta Suomesta ja minulle rakkaiden ihmisten seurasta, joten mitä todennäköisemmin en silloin juuri blogiani päivittele. Odotettavissa on sitten sellainen 3 viikon tauko ennen tammikuun alkua, jolloin palailen taas tänne Madridiin. Tarkoitus minulla olisi kuitenkin vielä päivittää ainakin pariin otteeseen blogiani ennen tuota taukoa, sillä en ole vielä kirjoittanut mitään vierailustani arkeologiseen museoon, ja todennäköisesti ensi viikonloppuna on tiedossa vaikka mitä kulttuuririentoa, jotta saisin imettyä mahdollisimman paljon Madridia itseeni ennen joulua.

Mutta tällä kertaa päätän lievästi sekavan postaukseni tähän, ja toivotan teille kaikille mukavaa (ja jouluista) loppuviikkoa!


Viehättävä puutarha Plaza de Cibelesin tuntumassa.

Puerta de Alcálan jouluvalot olivat minusta myös melkoisen vaikuttavat.

Lisään vielä tähän loppuun minusta melko hauskan kuvan lauantailta, jolloin kävin ihailemassa (tosin vain ulkoapäin) Madridin härkätaisteluareenaa... Niinhän sitä sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin  tuhat sanaa, vai mitä?
Rakkautta Madridin härkätaisteluareenan ulkopuolella: minä ja Alejandro, Alejandro...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti