"la casa"

suom. koti, asunto

Taas on vierähtänyt viikko ihan mielettömän hurjaa tahtia. Myös tuleva Suomen reissuni lähestyy kovaa vauhtia, joten olen hiljalleen alkanut virittäytymään henkisesti vähän toisenlaiseen meininkiin kuin mitä täällä Madridissa on. Toisaalta minulla on myös aika paljon opiskelujuttuja, joita haluan saada hoidetuksi ennen kuin lähden lomille Suomeen, joten tylsää minulla ei ainakaan pitäisi olla tulevan parin viikon aikana.

Toisaalta, milloin täällä nyt tylsää olisi muutenkaan?

Viime viikko meni taas kerran lähinnä yliopistolla, kuntosalilla ja muutenkin ihan arkisen aherruksen sekä puurtamisen parissa. Perjantai-iltana piipahdin tosin ystävieni luona keskustassa, ja kävimme myös lasillisilla ja syömässä, ja jossain vaiheessa keskustelumme päätyi Ikeaan. Okei, myönnän, että kuuntelimme suomalaiste ystävieni kanssa heidän kämpillään suomi-iskelmän ikivihreitä klassikoita, ja keskustelun aiheeksi päätyi suomalainen ruoka, tai oikeastaan meidän suunnatton ikävämme sitä kohtaan. Päädyimme ulkomailla asuvan suomalaisen kaikista parhaimpaan lohdukkeeseen, eli menemään Ikeaan heti seuraavana päivänä.

Lauantai-iltapäivällä lähdimme siis metrolla suunnistamaan kohti Ikeaa, mutta itse olin melko yllättänyt, että eihän siellä odottanut pelkästään Ikea, vaan myös ihan mieletön ostoskeskuskompleksi sen yhteydessä, jossa pyöriessä menikin sitten koko lauantai. Mutta ensimmäiseksi suuntasimme tietysti Ikeaan, jossa pyöriessä tuntui kyllä kieltämättä melkein siltä, kuin olisi ollut taas Suomessa. Tai no, ainakin Ruotsissa. Luimme onnellisena kunnon riikinruotsilla mongertaen (tai ainakin sitä matkien) kaikki mahdolliset ruotsinkieliset tekstit ja kyltit, joten taisimme todennäköisesti kiinnittää melkoisen paljon huomiota.

Ihan ensimmäiseksi menimme Ikean ravintolaan syömään, ja itse söin pelkän salaattilounaan, vaikka ystäväni kyllä vetivät perinteisen "lihapullat ja muussi"-tyyppisen skandinaavilounaan. Kävimme ruokailun jälkeen myös nopeasti sisustuspuolella, mutta varsinaiseksi hitiksi nousi Ikean ruokakauppa. Hipelöimme erilaisia ruokatuotteitta kiljahdelle onnellisena: "Pohjoismaista lohta! Pohjoismaista juustoa! Pohjoismaista puolukkahilloa!" Varmaankin kaikille kaupassa olleille tuli selväksi, että siinä meni ehkä muutama pohjoismaalainen opiskelijatyttö...

Eihän sieltä sitten mitään ostamatta selvitty millään ulos. Itse ostin ruisnäkkileipää (olisin ostanut ruisleipää, mutta kun siellä ei ollut ja jotain ruispitoista oli ihan pakko saada) ja Pågenin korvapuusteja, joita en muuten ikinä itse osta Suomessa, mutta nyt niitä oli ihan pakko saada kun niitä oli tarjolla näin kaukana muualla kuin Suomessa. Ilmeeni taisi olla ostoksiani kassalle kiikuttaessa melkoisen onnellinen, sillä pari espanjalaista tätiäkin innostui minun hamstraamistani näkkileivistä. He olivat kassajonossa minun edelläni, ja alkoivat silmäillä näkkileipääni sen verran kiinnostuneena, että innostuin selvittämään heille espanjaksio sen olevan erittäin hyvää ja terveellistä. Toinen tädeistä kipaisikin minun osoittamaani suuntaan hakemaan molemmille omat pakkaukset ruisnäkkileipää, ja tädit hyvästelivät minut oikein lämpimästi kiitellen maksettuaan ostoksensa.

Kävimme myös useissa muissa ostoskeskuksen kaupoissa, mutta minulle suurin hitti (Ikean ruokapuolen jälkeen) oli Primarkin liike. Sieltä nimittäin löysin useammin vaatekaappiini päätyneen löydön, joita olin metsästänyt ties kuinka kauan, mutta onnistuin löytämään ne vasta täältä. Kaiken lisäksi kyseisen ketjun hinnathan on lisäksi myös erittäin halvat, joten rahaakaan ei siellä yhteensä mennyt kuin 20 euroa, vaikka ostin sentään puseron, sandaalit ja laukun.

Loppujen lopuksi koko päivä tässä reissussa meni, ja jalat olivat kyllä jo ihan tajuttoman kipeät siinä vaiheessa, kun lähdimme palaamaan takaisin. Tästä syystä suunnistinkin ihan suosiolla suoraan kotiin, mutta voin vakuuttaa, että Pågenin korvapuustit Presidentti-kahvin kera eivät olleet varmasti maistuneet niin hyviltä kuin mitä tuona lauantai-iltana. Teemaan sopien aloin sitten katsomaan koneelta "Beck"-elokuvaa, mikä kruunasi mahtvasti skandinaavisen tunnelman.

Koska olin mennyt suhteellisen aikaisin edellisenä iltana nukkumaan, sain itseni myös liikkeelle sunnuntaina ihan ihmisten aikoihin, kellojen siirtämisestä huolimatta. Se olikin hyvä, sillä minun oli ollut tarkoitus suunnata El Rastron katumarkkinoille etsimään mm. tuliaisia Suomeen. Olen aina aikaisemmin ollut siellä jonkun kanssa, mutta tällä kertaa osoittautui onneksi, että menin yksin, sillä päivä oli vähän sateinen, mutta selvisin reissusta todella nopeasti kun tiesin tarkalleen, mitä halusin ja missä sijaitsivat kojut, joista löytäisin etsimäni. Loppujen lopuksi löysinkin kaiken, mitä olin hakemassa, ja selvisin kotiin jo alkuiltapäivästä, minkä ansiosta ehdin myös opiskella ja käydä illalla lenkillä.Tämä viikko on mennyt myöskin aika pitkälti opiskelujen merkeissä, mutta tulevana viikonloppuna aion nauttia auringosta, sillä tänne on luvattu ainakin perjantaiksi ja lauantaiksi yli 20 astetta lämpöä, mistä on siis syytä nauttia.

Tajusin, että en ole vielä(kään) esitellyt kuvia tästä meidän asunnostamme, joten tässä tulee ainakin jonkinlainen kuvakavalkaadi. Täällä on paikoitellen melko ahtaat tilat, joten kuvien ottamisessa sai välillä käyttää melko paljon mielikuvitusta. Ja näihin kuviin päätän tämän postauksen, öitä!

Näitä maisemia katselen täällä ikkunastani päivittäin, tämä kuva on tosin otettu meidänm parvekkeeltamme. Tuo vieressä kulkeva moottoritie on erittäin vilkas, kuuntelen yleensä nukkumaan mennessäni viimeiseksi yöllä ohi ajavien autojen hurinaa.

Kuva sisäpihan puolelta, oikeasti se ei ole noin ankea vaan tuo kuvaus päivän harmaus hämää. Täällä on muutenkin alkanut tämän viikon aikana vihertämään paljon enemmän, joten täällä on nyt hyvin erinäköistä kuin näissä kuvissa.

Meidän kaikkien asunnossa asuvien tyttöjen huoneet ovat tällä käytävällä ja minun oveni on tuo viimeinen oikealla puolella vessan vieressä.

Epämääräinen otos ahtaasta eteisestä...

Keittiö, huomatkaa pöydällä mikron vieressä vanhempieni Suomesta lähettämä kahvinkeitin (espanjalaisella keittimellä valmistettu kahvi on tajuttoman pahaa).

Olohuone, ja tuo Twilight aka "Crepúsculo" (espanjalaiset kääntää oikeasti ihan kaiken espanjaksi) oli siis täällä ennen minun tuloani, että älkää hyvät ihmiset kuvitelko mitään turhia.

Ja tietysi muutama kuva myös meikäläisen lukaalista (olen ottanut kuvia lähinnä joistakin yksityiskohdista, sillä huoneeni on  niin pieni, että siitä eri saa fiksua kokonaiskuvaa millään).

Minun sänkyni, jonka yläpuolella Lady Gaga ja Toledon palomiehet viettävät harmonista yhteiselämää.

Ihana uusi Primarkin veska. <3

Jos kävitte vanhassa asunnossani Jyväskylässä, teidän ei pitäisi tässä vaiheessa yllättyä seiniäni koristavista korteista.

Kirjahylly, joka on oikeastaan kenkähylly minun käsittelyni jälkeen. Ainoat kirjat taitavat olla sanakirjat, muutama Banana Yoshimoton teos, espanjan kielioppikirja ja kuvateos Madridin historiasta. Heh, pitäähän kaikki tila pienessä huoneessa ottaa hyötykäyttöön!

Tällä paraatipaikalla on aina "vaihtuva näyttely" vaatteista, jotka aion laittaa seuraavalla viikolla päälle. Ja aamutakki roikkuu siinä vieressä, koska se on niin helppo kiskaista siitä päälle.